SUOSTUMUS

Et voi vastata kyselyyn, koska et antanut suostumustasi vastaustesi käsittelyyn.

Kiitos käyttämästäsi ajasta!

3. ARTIKLA – Oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä rikosten uhrien auttamiseksi ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi kaikessa yhteydenpidossaan viranomaisiin. Yhteydenpidon uhriin tulee tapahtua selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä. Yhteydenpidossa on otettava huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten esimerkiksi vammat, jotka voivat vaikuttaa hänen kykyynsä ymmärtää tai tulla ymmärretyksi. Uhrille on annettava mahdollisuus valita henkilö, joka on läsnä hänen ollessaan ensimmäistä kertaa yhteydessä viranomaiseen.

4. ARTIKLA – Oikeus saada tietoja alkaen ensimmäisestä yhteydenotosta toimivaltaiseen viranomaiseen 

Alkaen ensimmäisestä yhteydenotosta toimivaltaiseen viranomaiseen, uhrille on annettava ilman aiheetonta viivytystä tietoa seuraavista asioista:

• mistä ja millaista tukea uhri voi saada
• miten ja millaisin edellytyksin uhri voi saada suojelua, oikeudellista neuvontaa, oikeusapua, korvauksia, korjaavan oikeuden palveluja
• oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin
• mahdollisista toimenpiteistä ja järjestelyistä, jos uhri asuu muussa jäsenvaltiossa kuin missä hän joutui rikoksen uhriksi
• tarvittavat yhteystiedot uhrin asiaa koskevia yhteydenottoja varten
• edellytykset ja menettelyohjeet rikosprosessista aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi

5. ARTIKLA – Uhrin oikeudet rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhri, joka ei ymmärrä tai puhu toimivaltaisen viranomaisen kieltä, voi tehdä rikosilmoituksen ymmärtämällään kielellä tai saa tarvittavaa kielellistä apua.

6. ARTIKLA – Uhrin oikeus saada tietoja asiansa käsittelystä

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrille ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä hänen oikeudestaan saada seuraavat tiedot koskien häneen kohdistuneen rikoksen käsittelyä:

• päätös olla aloittamatta rikostutkintaa tai lopettaa tutkinta taikka jättää syyte nostamatta;
• tuomioistuinkäsittelyn aika ja paikka sekä rikoksentekijää vastaan esitettyjen syytteiden luonne;
• oikeudenkäynnissä annettu lopullinen tuomio ja
• tiedot rikosoikeudellisen menettelyn etenemisestä, ottaen huomioon uhrin asema rikosoikeudellisessa järjestelmässä;
• edellä mainitun päätöksen perusteluista sekä
• tieto siitä, että uhriin kohdistuneesta rikoksesta tutkintavankeuteen määrätty, syytteeseen pantu tai tuomittu henkilö vapautetaan tai on paennut vankeudesta.

7. ARTIKLA – OIKEUS TULKKAUKSEEN JA KÄÄNNÖKSIIN

Uhrille, joka ei ymmärrä tai puhu rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettävää kieltä, on pyynnöstä annettava maksuton tulkkaus ainakin kuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä, sekä käännökset niistä tiedoista, jotka ovat välttämättömiä, jotta uhri voi käyttää hänelle kuuluvia oikeuksia rikosoikeudellisessa menettelyssä. Uhrilla on oltava mahdollisuus riitauttaa päätös tulkkauksen tai käännöksen antamatta jättämisestä.

8. ARTIKLA – Oikeus käyttää uhrien tukipalveluja

Rikoksen uhrilla on oltava mahdollisuus käyttää maksutta luottamuksellisia hänen etuaan edistäviä tukipalveluja ennen rikosoikeudellista menettelyä, sen kuluessa sekä sen jälkeen. Jäsenvaltioiden on helpotettava rikosilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen toimesta tapahtuvaa uhrin ohjaamista tukipalveluihin. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä erityistukipalvelujen järjestämiseksi yleisten tukipalvelujen lisäksi tai niiden osina. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, ettei uhrin mahdollisuus käyttää tukipalveluja riipu siitä, että hän on tehnyt rikosilmoituksen.

9. ARTIKLA – UHRIEN TUKIPALVELUISTA SAATAVA TUKI

Uhrien tukipalveluissa on tarjottava vähintään: a) uhrin oikeuksien kannalta olennaisia tietoja, neuvontaa ja tukea; b) tietoja erityistukipalveluista tai välitön ohjaaminen tällaiseen palveluun; c) emotionaalista ja psykologista tukea; d) rikoksesta johtuviin taloudellisiin ja käytännön kysymyksiin liittyvää neuvontaa; e) toissijaisen ja toistuvan uhriksi joutumisen, pelottelun ja kostotoimien riskiä ja ehkäisemistä koskevaa neuvontaa.

Jolleivät muut yksityiset tai julkiset tahot niitä muuten tarjoa, erityistukipalvelujen on tarjottava: a) suoja tai muu sopiva väliaikainen majoitus niitä tarvitseville uhreille sekä b) kohdennettua ja yhdennettyä tukea uhreille, joilla on erityistarpeita (esim. seksuaalisen väkivallan ja läheisväkivallan uhrit).

10. ARTIKLA – OIKEUS TULLA KUULLUKSI

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhria voidaan kuulla rikosoikeudellisissa menettelyissä ja että hän voi esittää todisteita. Kun on määrä kuulla lapsiuhria, lapsen ikä ja kypsyys on otettava asianmukaisesti huomioon.

12. ARTIKLA – Oikeus suojatoimiin korjaavan oikeuden palvelujen yhteydessä

Tarjottaessa uhrille korjaavan oikeuden palveluja jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä uhrin suojelemiseksi toissijaiselta ja toistuvalta uhriksi joutumiselta, pelottelulta ja kostotoimilta. Jäsenvaltioiden on helpotettava tapausten siirtämistä tilanteen mukaan korjaavan oikeuden palveluihin muun muassa vahvistamalla tällaisen siirtämisen edellytyksiä koskevat menettelyt tai suuntaviivat.

17. artikla – Toisessa jäsenvaltiossa asuvien uhrien oikeudet

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden viranomaiset voivat toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä lieventääkseen vaikeuksia, jotka aiheutuvat uhrin asumisesta muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikos on tehty. Sen jäsenvaltion viranomaisten, jossa rikos on tehty, on tätä varten voitava:

a) ottaa lausunto välittömästi sen jälkeen, kun viranomaiselle on tehty rikosilmoitus;

b) käyttää video- ja puhelinneuvotteluja ulkomailla asuvien uhrien kuulemiseen.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että muussa kuin asuinjäsenvaltiossaan rikoksen uhriksi joutunut henkilö voi tehdä rikosilmoituksen asuinjäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, jos hän ei ole voinut tehdä rikosilmoitusta jäsenvaltiossa, jossa rikos tehtiin, tai, jos kyse on tuon jäsenvaltion kansallisessa oikeudessa vakavaksi määritellystä rikoksesta, hän ei ole halunnut tehdä rikosilmoitusta tuossa jäsenvaltiossa.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että viranomainen, jolle uhri tekee rikosilmoituksen, toimittaa sen viipymättä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella rikos on tehty, jos se jäsenvaltio, jossa rikosilmoitus on tehty, ei ole käyttänyt toimivaltaa aloittaa menettely.

18. ARTIKLA – OIKEUS suojeluun

 Jäsenvaltioilla on oltava käytössään toimenpiteitä uhrin ja hänen perheenjäsentensä suojelemiseksi

- toissijaiselta ja toistuvalta uhriksi joutumiselta, pelottelulta ja kostotoimilta

- riskiltä, että heille aiheutuu emotionaalista tai psyykkistä haittaa sekä

- uhrin ihmisarvon suojelemiseksi kuulustelun ja hänen todistelutarkoituksessa antamansa lausunnon antamisen yhteydessä.

19. ARTIKLA – Uhrin oikeus välttää rikoksentekijän kohtaaminen 

Jäsenvaltioiden on luotava tarvittavat olosuhteet, joilla tehdään mahdolliseksi uhrin ja tarvittaessa hänen perheenjäsentensä sekä rikoksentekijän kohtaamisen välttäminen tiloissa, joissa rikosoikeudellinen menettely käydään, jollei rikosoikeudellinen menettely edellytä tällaista kohtaamista. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uusissa tuomioistuintiloissa on erilliset odotustilat uhreja varten.

20. artikla – Uhrin oikeus suojeluun rikostutkinnan aikana

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että rikostutkinnan aikana: a) uhrin kuulustelut suoritetaan ilman aiheetonta viivytystä; b) uhrin kuulustelujen lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä, ja kuulusteluja järjestetään vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä rikostutkinnan kannalta; c) uhrin mukana voi olla hänen oikeudellinen edustajansa ja hänen valitsemansa henkilö; d) lääketieteellisten tutkimusten määrä pidetään mahdollisimman pienenä ja niitä suoritetaan vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä rikosoikeudellisen menettelyn kannalta.

21. ARTIKLA – Oikeus yksityisyyden suojaan

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että viranomaiset voivat rikosoikeudellisen menettelyn aikana toteuttaa toimenpiteitä uhrin ja hänen perheenjäsentensä yksityisyyden suojaamiseksi. Jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava siitä, että viranomaiset voivat toteuttaa kaikki lainmukaiset toimenpiteet estääkseen kaiken sellaisen tiedon julkisen levittämisen, joka voisi mahdollistaa lapsiuhrin tunnistamisen. Jäsenvaltioiden on rohkaistava tiedotusvälineitä toteuttamaan itsesääntelyä asiaan liittyen.

22. artikla – Uhrin henkilökohtainen arviointi erityisten suojelutarpeiden määrittämiseksi

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrista tehdään hyvissä ajoin henkilökohtainen arviointi erityisten suojelutarpeiden selvittämiseksi ja sen määrittämiseksi, missä määrin uhri hyötyisi 23 ja 24 artiklan mukaisista rikosoikeudellisen menettelyn kuluessa toteutettavista erityistoimenpiteistä sen johdosta, että hän on erityisen altis toissijaiselle ja toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle ja kostotoimille.

23. ARTIKLA – Erityissuojelun tarpeessa olevien uhrien oikeus suojeluun rikosoikeudellisten menettelyjen aikana

Erityissuojelun tarpeessa olevilla uhreilla, joihin kohdistetaan henkilökohtaisen arvioinnin perusteella määritettyjä erityistoimenpiteitä, on rikostutkinnan aikana käytettävissä seuraavia erityistoimenpiteitä: a) uhria kuulustellaan tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tai muunnetuissa tiloissa; b) uhria kuulustelevat ammattihenkilöt, joilla on tähän sopiva koulutus; c) kaikki uhrin kuulustelut suorittaa sama henkilö; d) seksuaalisen väkivallan, sukupuoleen perustuvan väkivallan tai läheisväkivallan uhrien kaikki kuulustelut suorittaa uhrin kanssa samaa sukupuolta oleva henkilö, jos uhri näin toivoo.

Erityissuojelun tarpeessa oleville uhreille on oltava oikeudenkäyntimenettelyn aikana käytettävissä seuraavia erityistoimenpiteitä: a) toimenpiteet uhrin ja rikoksentekijän välisen katsekontaktin välttämiseksi; b) toimenpiteet sen varmistamiseksi, että uhria voidaan kuulla oikeudessa ilman hänen henkilökohtaista läsnäoloaan; c) toimenpiteet uhrin yksityiselämää koskevien tarpeettomien kysymysten välttämiseksi, jotka eivät liity rikokseen; d) toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että asia käsitellään yleisön läsnä olematta.

24. ARTIKLA – Lapsiuhrien oikeus suojeluun rikosoikeudellisten menettelyjen kuluessa

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että: a) rikostutkinnassa kaikki lapsiuhrin kuulustelut voidaan tallentaa audiovisuaalisin välinein; b) rikostutkinnassa ja rikosoikeudenkäynnissä toimivaltaiset viranomaiset nimeävät lapsiuhrille erityisedustajan, jos vanhempainvastuunkantajat eivät voi edustaa lapsiuhria heidän ja lapsiuhrin välisen eturistiriidan vuoksi tai jos lapsiuhri on ilman huoltajaa tai joutunut eroon perheestään; c) jos lapsiuhrilla on oikeus oikeusavustajaan, hänellä on oikeus saada oikeudellisia neuvoja ja tulla edustetuksi omissa nimissään menettelyissä, joissa lapsiuhrin ja vanhempainvastuunkantajan tai muiden osapuolten välillä on tai saattaa olla eturistiriita. (Direktiivin 2. artiklan mukaan lapsiuhreilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaita rikoksen uhreja.)

25. artikla – Oikeusalalla toimivien koulutus

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ammattilaiset, jotka todennäköisesti joutuvat kohtaamaan uhreja (esim. poliisit, tuomarit, lakimiehet, uhrien tukihenkilöt) saavat koulutusta, jotta heidän tietoisuutensa uhrien tarpeista lisääntyy ja jotta he osaavat kohdella uhreja puolueettomasti, kunnioittavasti ja ammattitaitoisesti.

26. artikla – Yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen

Jäsenvaltioiden on helpotettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta uhrien mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan parannetaan. Tällaiseen yhteistyöhön voi kuulua parhaiden käytäntöjen vaihtoa, neuvottelua yksittäisissä tapauksissa ja apua eurooppalaisille verkostoille. Jäsenvaltioiden on myös pyrittävä lisäämään tietoisuutta direktiivissä vahvistetuista oikeuksista tiedotus- ja valistuskampanjoiden avulla sekä tutkimus- ja koulutusohjelmilla.